lauantai 17. helmikuuta 2018

Olen antanut periksi...

En ole viime kuukausina enää löytänyt itsestäni sitä puolta, joka innostuu säästämisestä ja hyvistä talousvalinnoista. Olen käytännössä ostellut ihan mitä mieli tekee ja lievittänyt henkisiä ja fyysisiä "tuskia" ostamalla. Ihan kaikki hankinnat on tullut käyttöön ja hyötyyn, eli sikäli tarpeellisia asioita toki. Säästöön vaan ei ole jäänyt sillä tavalla, kuten toivoisin. Lisäksi hankintahammasta kolottaa vielä.

Haluaisin hankkia seuraavia asioita:
- meikkivoide (mineraalimeikkipuuterin rinnalle)
- urheilusukkia
- uudet treenikengät
- sisäpyöräilykengät
- syke/sporttikello (en omista yhtään kelloa)
- pyjama
- sänkyä pitäisi fiksata, joko uusi petari tai tyyny, ergonomia kuntoon selkäkipujen ehkäisemiseksi


Rahaa on taas mennyt:
- kosmetologi (vuosi edellisestä)
- hoitotuotteita edellämainitun suosituksesta, kaikki käytössä, yhtään turhia ei ole kaapeissa
- reppu (sattumalta sain myös yhden repun treenikäyttöön, jess!)
- villatakki
- toppi
- kirppikseltä urheilutoppi ja mekko
- eläinlääkärissä on jouduttu käydä poikkeuksellisen paljon
- toiselle koiralle hankittu uusi takki
- auton korjailua ja huoltoa
- autovero
- drinksulla käyntiä duunikavereiden kanssa

Huoooh ja lista jatkuu! Milloin mä oikeen ehdin rikastua kaiken tämän ostelun keskellä ja milloin olisin tyytyväinen eikä MITÄÄN tarvitsisi hankkia. Ja jaksaisi syödä pelkkää kaurapuuroa monta päivää.. :O Mutta AINA jotain hajoaa/loppuu/on ehdottoman tärkeä hankkia.

sunnuntai 4. helmikuuta 2018

Tammikuun tuloskatsaus

Tartuin poroa sarvista ja päätin tehdä pelottavan tuloskatsauksen tammikuulta.

Palkkaa ja päivärahoja tuli yhteensä ennätykselliset n. 2700 €, johtuen ylitöistä, työmatkoista ja lomarahasta. Iso palkka auttoi säästötavoitteen saavuttamisessa, vaikka menoja ja meininkiä riitti.

Tammikuulle osui iso osa lomamatkan käytännön kustannuksista, eli ulkona syömisiä ja pääsylippuja,  sekä mm. parturi ja kalliimman sorttisen selkärepun hankinta.

Viimeistelin tammikuussa myös sisustusta muutamalla hankinnalla yht. n. 110 €.

Lemmikille tuli eläinlääkärikeikka, hankin myös uutuus-super-lämpö-toppatakin hänelle ja ruokakuluja sairastumiseenkin liittyen on tullut lisää. Pakkaspäivänä on käyty myös purkamassa energiaa maksullisessa aktiviteetissa sisätiloissa... 250 €.

Tammikuun arjen piristäjäksi tuli myös yksi kulttuuritapahtuma, jonne pääsin n. 20 € pääsylipulla.

Aloitin myös uhkapelien pelaamisen Osinkokuninkaan ideasta, eli syötin turvallisena pitämäni Veikkauksen pelitilille 20 € ja siellä olen lotonnut ja ostellut arpoja. Kahden pelailukerran jälkeen mulla on edelleen 19 € eli plus miinus nolla vedetään. Pokeriin kai pitäisi opetella seuraavaksi ;).. Hauskaa ja suhteellisen viatonta jännitystä - samalla myös hyväntekeväisyyttä.

Laskemalla asuntolainan lyhennyksen kokonaan säästöksi, säästöprosenttini on n. 46 %.
Ilman asuntolainan lyhennystä se on 31 %. Ihan ok kuukausi kaikesta häslingistä huolimatta.

Meno- ja tulotapahtumia on edelleen niin monella tasolla, joten en saa kaikkea millään tarkasti kirjattua (en viitsi). On mobilepaylla kymmeniä tapahtumia, joista ei edes muista mitä ne koskevat, on luottokorttilasku ja jotain veloituksia on vähennetty suoraan palkasta... ja tililtä kulkevat perusmaksut. Tapahtumia vain on paljon, kun tekee ja liikkuu paljon paikoissa ja kaveriporukan maksut hoidetaan mobile paylla!


Helmikuusta sen sijaan on tulossa ihan katastrofi, sillä sinne osuu auton huolto, ammattijärjestön maksut, vakuutuslaskut, eräiden juhlien järjestäminen, koiran iso eläinlääkärilasku ja itselleni jo kauan sitten buukattu kasvohoito.. Eli peruskulujen päälle on tulossa jo n. 200 + 350 + 150 + 100 + 500 + 100 =1400 € pelkästään "epätavallisia" laskuja!!! Luojan kiitos minulla on puskuria, säästöön tuskin jää mitään. Mutta tämän nyt tiedostan etukäteen ja yritän valita edukkaammat vaihtoehdot kaikissa. Lisäksi siirrän taas uusien vaatteiden hankintaa pidemmälle tulevaisuuteen.






lauantai 3. helmikuuta 2018

Palkka työnteon motivaattorina

Suomessa hirveän vähän puhutaan palkasta työnteon motivaattorina.
Tutkimuksissa todettu fraasi "palkankorotus motivoi vain pari kuukautta" toistuu puheissa ja mediassa. 

Minä olen eri mieltä. Viimeksi uuteen työhön siirryttyäni sain  500 € palkankorotuksen ja kyllä, uusi palkka motivoi jaksamaan duunissa edelleen. Tietenkin uskallan haaveilla myös korkeammasta palkasta ja kaikesta, mitä se mahdollistaisi. 

Progressiivinen verotus tasapäistää duunarit ja esimiehet aika lailla -  tulojen nettoero voi olla vain muutaman satasen! Lisäksi nyt kun uusi aktiivimalli aiheuttaa keskustelua, haluaisin jakaa omia kokemuksiani töistä, joissa ansioon pystyi omalla ahkeruudella vaikuttamaan. Silloin myös työn tekeminen innosti ihan tosissaan!

Kuva: Verne Ho, Unsplash.com

1. Hotellisiivooja. Mitä enemmän siivottavia huoneita oli, sitä enemmän tuli työtunteja, eli enemmän palkkaa. Lisäksi työn MERKITTÄVÄ bonus oli, että muita siivoojia ei kiinnostanut viedä huoneista löytyneitä tölkkejä ja pulloja kauppaan. Itse tienasin joka päivä n. 10 euroa lisää puhtaana käteen palauttamalla säkillisen pulloja! Tuohon aikaan tämä ei ollut veronalaista ja työnantaja tämän myös salli. 

2. Puhelinasiakaspalvelu. Tämä opintojen ohessa, mitä pidempään jaksoin tuolissa istua ja tätä yksinkertaista työtä tehdä, sitä enemmän tuli palkkaa. Työ ei ollut raskasta ja työkaverit mukavia. Ahkeruus näkyi tuntipalkkaisella lopputuloksessa!

3. Projektiluontoinen työ, jossa osittain provisiopalkka projektin lopussa. Eli mitä enemmän myin, sitä enemmän tuli lopullista korvausta. Todella motivoivaa, kun taivas on rajana!

4. Ylityöt. Jos omassa työpaikassa saan tehdä ylitöitä, tulen erittäin mielelläni tekemään vaikka pari lauantaita. Verottajasta huolimatta korvaus näkyy hyvin tilissä.

5. Blogiyhteistyöt. Tämä on yksi tekijä, jossa pitäisi taas aktivoitua. Noin vuoteen en ole tehnyt yhtään yhteistyötä, mutta 2016 sain mukavasti blogituloja pienellä vaivalla. 

Kuukausipalkka ei kauheasti motivoi tuloksellisempaan tai tehokkaampaan työhön. Pitäisiköhän siirtyä myyntihommiin, jotta pääsisi provikoille?

Ymmärrän kyllä, että perustoimeentulo kun on vakaa, sitä jotenkin "tyytyy". Työssä pitää olla muitakin motivaatiotekijöitä, vähintään kollegat ja että voi tuntea itsensä tärkeäksi. Minulla henkilökohtaisesti ahkeruus on tärkeä arvo ja mielelläni olen ahkera, jos se hyödyttää taloudellisesti.

Miten palkka sinua motivoi tai työntekoon vaikuttaa?




torstai 25. tammikuuta 2018

Miksi lyhyt työmatka on niin tärkeä minulle?

Ympäristöasioista ja omasta hiilijalanjäljestäni kiinnostuneena tein Sitran päästötestin.  Sitran sivuilla törmäsin lukuisiin hyviin lyhytartikkeleihin vihreämmistä elämäntavoista.

Yksi minulle henkilökohtaisesti tärkeä juttu liittyy työmatkan pituuteen.
Linkki Sitran juttuun. 

Mukavuudenhalu 

Minulle on aina ollut tärkeää sosiaalisen koulu- tai työpäivän jälkeen päästä kotiin rauhoittumaan, vaihtamaan mukavat vaatteet ja aloittaa vapaa-ajan vietto täysillä. Onneksi minulla on aina elämässäni ollut mahdollisuus tähän. Koulumatkat olivat kävellen 10 minuuttia, yliopistoaikana samaa luokkaa kävellen tai pyörällä ja päätyön työmatkatkin ovat olleet maksimissaan 20 minuuttia autolla (sekin jos oli ruuhkaa).

Kun hankin ensimmäisen koirani, oli kotiin entistä kiireempi - aina ja joka paikasta. Huono omatunto yksin kotona olevista ystävistä, joilla vielä on pissahätä, on vainonnut minua siitä lähtien. Onneksi nykyään jo uskallan itsekin luottaa, että normaali rytmimme toimii ja useimmat muutkin koiranomistajat joutuvat käydä töissä. Lyhyt työmatka helpottaa tässäkin, työpäivän pituus ei sen takia veny.

Vaikutus tuntiansioon

Työmatka-aika kannattaa kuitenkin ottaa myös taloudellisesti huomioon: mikä jää tuntipalkaksi kun lasken työpäivän pituuteen myös työmatkan? Monella työmatka voi olla tunnin tai parikin suuntaansa. Suurkaupungeissa helposti 2 tuntia (ei Suomessa, mutta tiedän täältäkin heikkoja julkisten yhteyksiä, joilla esim. Prisman kassalla työskennelleellä ystävälläni meni 1,5 h suuntaansa).

Esimerkiksi jos tuntiansio on virallisesti n. 22 € (3500€/153 työtuntia kuussa), tunnin työmatkoilla tuntiansioksi tulee n. 17 € (3500€/195 työ- ja matkatuntia/kk). Yli 20 % tiputus.

Entä, jos tulet autolla kaupunkiin töihin, paljonko auton parkkeeraaminen maksaa kuussa? Hallipaikat lähtevät käsittääkseni alkaen n. 100 €/kk, joskin realistisemmin ovat enemmän ja vaikeasti saatavilla.
Kun lasket matka-ajan työajaksi ja vähennät palkasta parkkimaksun, kuinka se vaikuttaa ansioihisi?

Jos vielä lasket yksityisautoilusi päästöt ja ympäristökustannukset, miten se vaikuttaisi ansioihisi?

Kuva: Corey Agopian, Unsplash.com

Elämänlaadun kokonaisvaltainen paraneminen

Moni kyllä sanoo, että tarvitsee työmatkaa vaihtaakseen vapaalle, unohtaakseen työasiat ja fokusoituakseen. Minä väitän, että 10 minuutin pyöräily tai kävely toimivat myös. Pääsee heti päiväkotiin, kauppaan tai treenaamaan tai muuten rentoutumaan. Itse en ainakaan kunnolla rentoudu jossain ratikassa tai autossa, vaan vasta kun pääsen mukaviin vaatteisiin hetkeksi kotisohvalle. Mitä jos matkan sijasta voisit käyttää ajan päikkäreihin?

Täydellisen asunnon löytäminen duunipaikan läheltä on tietenkin vaikeampaa. Mutta kannattaako asumisessa tehdä pieniä kompromisseja, jotta voisi saavuttaa lyhyen työmatkan hyödyt? Pariskuntien toki pitää tehdä joskus valintoja, kumman duunin lähelle asetutaan. Tai onko duunipaikka edes niin varma, että asuntoa kannattaa sen vuoksi valikoida? Entä jos firma muuttaa?

Laskimme kerran erään +50v. naisen kohdalla, että hän oli vuosikymmeniä ajanut tunnin työmatkaa. Tämä oli tässä vaiheessa vienyt häneltä vuoden elämästä!

Tulee olemaan erittäin kova paikka, jos joskus joudun kulkemaan pitkää työmatkaa. Toivottavasti silloin etäyhteydet ovat kehittyneet ;)..

Millainen työmatka sinulla on?



lauantai 13. tammikuuta 2018

Miksi kauneudenhoito ja hemmottelu on niin kallista Suomessa?

Käyn melkein aina ulkomaanreissuilla parturissa, hieronnassa tai manikyyrissä.

Miksi:

  • ensinnäkin silloin mulla on aikaa olla hoitotuolissa 
  • toimenpiteeseen kokemukseni mukaan pääsee heti kun menee kysymään tai viimeistään aika pian, eli henkilökuntaa kampaamoissa ja hoitoloissa on runsaasti
  • kauneuden- ja itsen hoito on sellaista hemmottelua, joka sopii lomateemaan
  • hinnat on tosi paljon halvemmat kuin Suomessa!
Nyt sain reissussa manikyyrin ja kestolakatut kynnet noin 15 €:lla. Innostuin kynsistäni, koska ne piristävät minua olemassaolollaan ja näyttävät siisteiltä. Eikä minun tarvitse hoitaa kynsiä pariin-kolmeen viikkoon itse! Tutkin heti netistä, mitä tämä maksaisi kotikaupungissa. 
Halvin 47 € ja kallein 60 €.

Ei mulla olekaan tuohon varaa! Miten tylsää :(

Kuva: Rashid Khreiss, Unsplash.com


Päätin myös peilikuvan hapsottavaan lookkiin vedoten, että alan käydä useammin parturissa. Pari kertaa vuodessa ei vaan riitä, vaikka pitkät hiukset olisikin. Ehkä 4 kertaa vuodessa eli kolmen kk välein olisi sopiva väli. Tämäkin Suomessa pesun kanssa 59 € tunnin työstä.

Perustuvat Suomen kalliit hinnat ihan täysin palkkakustannuksiin tai korkeisiin tilavuokriin? Entä, jos tyhjät ajat työntekijöiden kalentereissa saisi täytettyä jollain edullisemmilla ajoilla? 
Eli jos kauneussalongeissa olisi enemmän asiakkaita, voisiko hinta tippua yhtään?

Minulla on kotikaupungissani yksi ihan loistava kosmetologi, jonka hoidossa pääsee suorastaan transsiin ja iho oikeasti saa apua (olen aikaisemminkin kertonut tosi hankalasta ihosta). Hän on vielä yksinyrittäjä, joka varmasti tarvitsee asiakkaita. Hän tekee kuitenkin vain päivävuoroa, ja siksi minun on vaikea saada aikaa sopimaan, hyvä tekosyy sekin olla käymättä. Nyt olisi keväällä kyllä pakko taas käydä (käynnistä on yli vuosi). Jo pelkästään sen stressiä vapauttavasta syystä :)

Nämä kaikki ihanat naiselliset krumeluurit ja hoidot ovat turhuudestaan huolimatta asioita, jotka tekevät meille hyvää.. eikä vähiten siksi, että ne tarjoavat tauon arjen keskelle.

Mitä turhamaisuutta tai itsesi huoltamista sinä et jättäisi välistä, ja minkä jätät?




sunnuntai 7. tammikuuta 2018

Tuhlauskuu ja reality check

Lupailin tehdä kuukausikatsauksia 2018 kulutuksesta ja säästää 40-50 % tuloistani tänä vuonna.

Siksi olikin otettava itseäni niskasta kiinni, ja tehtävä myös takautuva katsaus. Joulukuu oli jotenkin niin kiireinen töissä, että aika vähän tuli käytyä kaupassa, eli tapahtumia oli ehkä keskimääräistä vähemmän. Silti niitä oli ihan pirusti sekä arjessa käyttämäni Bank Norwegianin kortilla että suoraan käyttötililtä. Joulu-tammikuulle osui myös matka, jonka kustannukset ulottuvat siis molemmille puolin kuuta ja niitä en ole vielä edes miehelle täysin tasannut. Otin tähän listaukseen siis kaikki jotka tapahtumalistauksessa jäivät joulukuun 2017 puolelle.

Totuus tuli ilmi: olen ihan järkyttävä tuhlaajamuija! Toki tässä kuussa joulun viettoon matkustamisesta ja lomamatkasta itsessään tuli kustannuksia, mutta niin tuli myös paljosta muustakin. Uuteen asuntoon on hankittu tarvikkeita eikä muuttokaan ollut ilmainen. Auto on seissyt lähinnä paikoillaan, eli junalla olen kulkenut paljon ja liput saikin tänä jouluna ihan ennätysedullisesti, kiitos siitä VR:lle.

Eli jottei totuus unohtuisi, Mimmin kulut joulukuulta (tässä ei näy työpaikkaruokailua ja kuntoilun olen maksanut ennakkoon viime syksynä):
Budjettilaskuri
Ravintolat -86,65
ePossu siirrot -24
Lotto -6
Siirrot miehelle -771
Pysäköinti -2,3
Kodin tarvikkeet -45,2
Ruokakaupat -282,7
Lemmikit -131,66
Kulttuuri ja harrastukset -17,8
Kosmetiikka -53,96
Sijoitukset -80
Asuntolaina -404,55
Opintolaina -115,76
Terveydenhuolto -20,9
Joululahjat -214,74
Puhelinlasku -26,72
Junat, auto ja lähiliikenne -223,8
Huvitukset -180
Matka ja matkalla -431,91
Vaatteet ja varusteet -29,9
-3149,55
Palkka 2233,15
Veronpalautus 924,49
Yhteensä 3157,64
Ylijäämä 8,09
Säästöön meni siis: (80+404+24=508 €) 16 % tuloista.
Puhelinlasku sisältää myös HSL:n mobiilimatkalippuja, matkaosio sisältää matkan aikana tehtyjä ruokakauppaostoksia sekä ravintolakuluja. Matkailuosiosta puuttuu vielä mm. majoitus. Aion laskea asuntolainan lyhennyksen kokonaisuutena säästöksi, sillä uskon asuntoni markkinahintaan. 

Silti, on tehtävä tammikuun loput viikot kovasti duunia kustannusten kurissa pitämiseksi, jotta matkan loppusummat huomioiden pääsen tavoittelemaani säästöasteeseen.

Tammikuussa palkkaa olis tulossa n. 2200 € eli siitä pitäis säästöön saada 1100 €. Automaationa on menossa asuntolaina n. 400 € + automaatiosijoitukset Nordnetiin 80 €, eli säästöön niiden lisäksi jää 520 €. Pakko. Koska haluan. 

p.s. mun on tosi vaikea tehdä kuluseurantaa kun palkka tulee keskellä kuuta ja osa tilitapahtumista päivittyy myöhemmälle päivälle kuun vaihteessa. Lisäksi teen kaikki päivittäisostot Bank Norwegianin kortilla (josta kyllä saa hyvän excelin) mutta ainakin mobile paylla tehdyt siirrot näkyvät sit käyttötilin puolella. Mitään hyviä tipsejä rajanvetoihin, ettei mene samat kulut monelle eri kuulle tai jää huomioimatta?

maanantai 1. tammikuuta 2018

Katsaus viime vuoteen ja uudet tavoitteet vuodelle 2018

Toteutuivatko 2017 tavoitteet?


Oli pakko ihan tarkistaa omasta blogista, oliko mulla jotain tavoitteita viime vuodelle.. No löytyihän sieltä viime vuoden vaihteessa kirjoitettu kappale:

"Siksi aionkin tänä vuonna olla asettamatta mitään virallisia tavoitteita. Elän taloudellisesti oppimani mukaan, mutta aion myös panostaa itseeni ja ottaa riskejä. Jos vain lomaa löytyy, saatanpa lähteä joogaretriitille, vaellella metsissä ja kerätä marjoja ja töissä ollessa käydä hemmotteluhoidoissa. Valokuvata, maalata, joogata.. juoda kurkuma-lattea ja shoppailla Ruohonjuuressa. Lukea sijoituskirjoja, uskoa itseeni ja taloudelliseen kehitykseeni. Unelmissani perustaa yrityksen, ja innostua niin, että en malta nukkua! Aion siis - nauttia, njuter, enjoy, disfrutar, genießen - kaikilla kielillä!

Julia Caesar, Unsplash
p.s. jatkan etf-säästämistä 80€/kk, asp-säästöjä 50€/kk ja pyrin palkasta siirtämään aina n. 400-500€ säästöön. Jos työtilanne vakiintuu, ostan sijoituskämpän, jos ei vakiinnu niin maksan opintolainaa tai odotan pörssilaskua ja nappaan osakkeita. Työtilanteen epävarmuus estää tekemästä kunnollisia suunnitelmia."


2017 alussa stressasin määräaikaisen työsuhteen päättymistä ja laitoin muutamia työhakemuksia. Niistä ei kuitenkaan tullut mitään kontakteja, ja onneksi sainkin sitten työsuhteelleni jatkoaikaa. Kesän kynnyksellä meillä aukesi avoimia paikkoja ja sain vakituisen työsopimuksen. 

Kävin nauttimassa upealla lomamatkalla ja lomailin kaikkiaan reilut neljä viikkoa kesällä. Aika meni vaan hirveän nopeasti, ja syksy vieläkin nopeammin. Töissä oli aikamoista haipakkaa, joten metsäretkille tai hemmotteluhoidoille ei jäänyt aikaa. Kirjojen lukemisesta ei tänä vuonna tullut oikein mitään, sillä aina kun avasin kirjan, nukahdin saman tien!

Itseeni uskominen on ollut koetuksella, mutta toisaalta minun on ollut helppo olla itseni kanssa. Arvostan vartaloani ja olen oppinut nauttimaan liikunnasta. Otin liikuntakeskuksen vuosijäsenyyden ja maksoin sen kerralla. 

Tulin työsuhteen vakinaistumisen myötä asuntolainakelvolliseksi ja ostaa täräytin oman asunnon. 

Entä 2018?

Työ
Yritän hoitaa työni huolella ja menestyä siten tehtävässäni. Kuitenkin avoimin mielin, sillä tilanne voi elää ja tulevasta vuodesta voi tulla aika raskaskin, mikäli esim. yt:t sattuvat kohdalle. 

Muu elämä
Arjen sujuvuus, liikunta ja yöunet - ja riittävästi liikuntaa ja huolenpitoa myös nelijalkaisille perheen jäsenille. Ravintopuolella saisi säästöjä, jos veisin eväitä töihin edes pari kertaa viikossa. Se kuitenkin tarkoittaisi, että pitäisi kokata kotona useammin. Tein itselleni lupauksen joogata vuoden ajan joka päivä edes 10-15 minuuttia, aamulla, jos ei muuten onnistu. Siten saisin päivittäisen pysähtymisen arjen keskellä ja hyvän alun päivälle. 

Talous
Kyselin teiltä lukijoilta ideoita ihmiskokeeseen. Lähden tavoittelemaan säästöastetta 40-50% väliin, siten, että asuntolainan ja koron osuus sisältyy laskennalliseen säästösummaan. Näin mulle jää sen päälle yli tonni käyttörahaa kuukaudessa. Lisäksi aion toteuttaa no spend-kuukauden tai viikkoja ja mahdollisesti muitakin antamianne ideoita!

Asuntolainaa reippaasti maksamalla vapautan siitä vakuusarvoa mahdolliseen sijoitusasuntoon, joten käsirahaa siihen voisi pikkuhiljaa keräillä. Tällä hetkellä sijoitusasunnoissa on omassakin kaupungissa pientä kuplan tuntua, eli ns. takuuvarmoja kohteita ei juuri nyt ainakaan ole helposti tarjolla. 

Matkailu ja unelmointi
Mitään vakavia matkasuunnitelmia ei ole, kesäloma saattaa mennä vähän hassusti tänä vuonna, miehellä ei oikeastaan ole lomaa. Vähän mietin erästä harrastukseen liittyvää koulutusta, mutta en ole ihan kauhean innostunut. Se maksaisi n. 1700 €. Luovuus on vähän hukassa, joten unelmana voisi varmaan olla pystyä unelmoimaan ja rentoutumaan oikeasti arjen keskelläkin :) Vähän varovaisesti haaveilen jostain ympäristötietoisemmasta elämästä ja vaikuttamisesta ihmisten kulutukseen. 

Hyvää Uutta Vuotta 2018 kaikille lukijoilleni!